Vuoden vaihtuessa ihminen ajattelee: uusi alku, uudet
tuulet. Hän katsastelee uusia mahdollisuuksia, kaipaa kenties muutoksia. Uusi
vuosi näyttäytyy puhtaana tilana, joka toivon mukaan täyttyy tavoitteistamme ja
hyvistä päätöksistämme.
Miten on käytännössä? Elämässä tapahtuu toki kaikenlaista
koko ajan, mutta päänsisäinen maailma voi olla hyvinkin samanlainen kuin
edellisvuonna. Samat käsitykset ja uskomukset saavat elämän näyttämään lopulta aina
itsensä kaltaisilta.
Todellinen muutos alkaa vasta siitä, kun päätämme kokea asiat
eri tavalla. Otamme ihan uuden näkökulman. Kyseenalaistamme vanhan käsityksen
itsestämme ja tietoisesti valitsemme, miten haluamme kokea itsemme ja elämämme.
Jokin ihmisen asetuksissa tekee sen, että tällainen muutos ei ole ihan helppo.
Haastavaksi asian tekee se, että raahaamme vanhoja tarinoita
sitkeästi mukanamme uudestaan ja uudestaan. Rajoittavat tarinat ovat niitä
uskomuksia, jotka kahlitsevat ja pitävät aloillaan. Luovat epäilyksiä ja
muistuttavat menneistä, karvaista kokemuksista.
”Miksi aina minulle…”
”En koskaan…”
”No niinpä tietenkin, taas…”
”Järkevästi ajateltuna…”
”Mitä oikein kuvittelin…”
Ja niin tulee suljettua pois uusia, arvaamattomia
potentiaaleja. Palataan tuttuun ja turvalliseen olotilaan.
Olen itse ymmärtänyt tämän menneen raahauskuvion jo kauan
sitten, mutta olenko vapaa tarinoista? No enpä ole. Ainakaan täysin. Ainakaan
vielä. Takissa roikkuvat edelleen kiinni, vaikka miten ravistelen.
Valinta vapaudesta on kuitenkin tehty ja se tarkoittaa sitä,
että näen yhä selvemmin, mistä ajatukset ja uskomukset tulevat. Mihin pohjaan
päätökseni? Tarinoitteni toistuvaan, pelokkaaseen marmatukseen? Vai uskallanko
valita uudesta paikasta, luottamuksesta, ilosta, kokeilunhalusta?
Olen vapaa, kun vanhat tarinat eivät enää tartu minuun. Olen
vapaa, kun tietoisesti kirjoitan uusia tarinoita elämääni, ja nauran samalla
kun luon.
Nyt kun vihdoin olemme saaneet tänne Espooseen lumipeitteen, on
helpompi tuntea uusi, puhdas alku. Aurinkokin pilkottaa pitkästä aikaa. Ilmassa
leijuu jääkiteitä, jotka auringonvalossa näyttävät aivan kimaltavilta tähdiltä.
Tähtisadetta!
Mikä olisi ihanampi paikka luoda uusia tarinoita, kuin
tähtisateen alla?
