Pelkäänpä, että olen kohta varsinainen April’s fool, kun alan todella teolla höpöttää kevään puhkeamisesta ja esiin nousevista krookuksista. Mutta ei voi mitään, se on menoa nyt. Purot lirisevät jo kiitettävästi, vaikka lunta on vielä kosolti maassa.
Rakas ystäväni antoi
minulle eilen tärkeän muistutuksen. ”Älä mieti, mihin pitäisi pyrkiä. Mieti sen
sijaan, mitä haluat antaa itsellesi.”
Voilà! Sehän kääntää koko kuvan. Toisin sanoen, sen sijaan että jää
kiinni etsimisen ja löytämisen ikiliikkujaan, voikin keskittyä vastaanottamaan.
Siihen
kyllä huhtikuu on otollista aikaa. Lahjoja on tarjolla oikein
hopeatarjottimella: aurinkoa, keväthullujen lintujen viserrystä ja esiin
punkevaa elämänvoimaa. Olo on äveriäs, hymyilyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Laita kommenttia, kiitos! :-D