"Äiti, äiti! Mä näin kevään ensimmäisen perhosen! Se oli keltainen."
Mahtavaa, olen nähtävästi onnistunut tartuttamaan pian nelivuotiaaseen esikoiseeni luonnon tarkkailemisen ilon. Siellä se kaaliperhonen lepattelee pihalla, auringon lähettiläs. Ja ensimmäisistä takapihalle avautuneista krookuksista on kohkattu pari päivää. Tyttö myös haluaa kuvata kukkia, tulee siinäkin äitiinsä.
Innostunut yleisö on siis taattu, kun kerron nähneeni eilen illalla ketun. Se onkin kyllä aika harvinaista. Keväällä sitä osaa paremmin katsoa jokaista näyttäytyvää yksityiskohtaa uusin silmin, lapsen silmin. Kevät on ihmeitä täynnä. Tänään on bongattu myös kevään ensimmäinen kimalainen ja punarinta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Laita kommenttia, kiitos! :-D