Huumaava syreeni, makea tuomi... vai sittenkin ikisuosikkini, salaperäinen kielo? Kesäilma oikein tihkuu kiehtovia, tajunnanräjäyttäviä tuoksuja. Voisin vain nuuhkia nuuhkimistani ja antaa aistieni kellua ilmavirrassa kukkean hajumaailman siivin. :-)
Ajankohta saa minut pohtimaan lempituoksujani. Hajuvesiä käytän harvoin ja niissäkin suosin keveitä mutta särmikkäitä kukkaistuoksuja. Luonnossa syreeni ja kielo kamppailevat kärkisijoista, ja tietysti ruusunen.
Kukkien lisäksi kesä on täynnänsä maanläheistä ja ah niin ihanaa nuuhkittavaa, kuten vastaleikattu nurmi ja freesi ilma iltasella kesäsateen jälkeen. Meri, koivu, nuotio... mitä vielä? Ai niin, ulkona kuivatettu pyykki.
Tuo viimeinen on kyllä mun ehdoton suosikki. Ja kesäsateen tuoksu on myös lemppareita. Vaikka tykkäänkin tuoksuttomista pesuaineista ja rasvoista jne, niin täytyy myöntää, että aika paljon loppujen lopuksi huomaan tuoksujen kuuluvan minunkin tuoksuttomaan elämään (tosin olen oppinut viimeaikoina nauttimaan myös ns. lisätyistä tuoksuistakin... rajoitetusti)
VastaaPoistaJoo, tuoksuttomia ovat meidänkin pesuaineet, sillä keinotekoiset hajusteet ja etenkin huuhteluaineet ovat mielestäni jotenkin ällöjä. Rasvoissa kyllä siedän mietoja tuoksuja, sillä luonnonkosmetiikassa hajut ovat yleensä peräisin eteerisistä öljyistä ja luonnollisen kukkaisia (poikkeuksiakin tosin on).
VastaaPoistaNyt kirjoitit hajuista. Toukokuussa äänistä. Näköaisti (kuvat) aina mukana. Sykähdyttävää! Tulin hyvällä mielelle muun muassa luettuani tikan punaisesta paidasta toukokuun jutussa.
VastaaPoistaUli
Kiitos Uli! <3
Poista