Tunnustan, että toukokuu on lempikuukauteni. Se on mitä kauneinta puhkeamisen ja kukkimisen aikaa! Siksi on suorastaan surku, etten ole tänä ihanimpana aika ehtinyt juuri bloggailemaan. Elämääni on ilmestynyt uutta kiirettä, ihan mukavaa sellaista, mutta koetan nyt saada myös tallennettua hehkeitä kesätunnelmia tänne.
Tämä ilonkipinä menee toukokuun pienille auringoille, voikukille, nurmen ihanille keltaisille voinapeille. Siis voiko olla iloisempaa kukkaa? Ja sitkeämpää, sanovat tähän turhautuneet puutarhurit. Minä en raaski edes leikata nurmikkoa siitä kohtaa, missä kasvaa voikukkaniitty. Kukkikoot, paistakoot pikku auringot. Saksin ne sitten myöhemmin vaikka käsin.
Kuka minä olen päättämään, mikä kukka joutaa leikkuriin ja mikä on kyllin arvokas kukkimaan pihallani? Pieni hippi sisälläni on sitä mieltä, että jokainen kukka on ihme. Nauran yhdessä voikukkien kanssa ja sytytän oman aurinkoni. Peace!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Laita kommenttia, kiitos! :-D