Toukokuu ja tulppaanit, tarvitseeko sanoa enempää. Kaikenvärisiä,
monenmuotoisia. Keinuvat hehkuvina palleroina ja sädehtivinä tähtinä
kesätuulessa. Auringossa niiden värit loistavat ihan saturaation ylärajoilla. Pysähdyn
tervehtimään ja ihailemaan.
Kaikki tietävät, että tulppaanit ovat kevään lähettiläitä. Minulle tuo merkitys
vakiintui viimeistään silloin, kun muutin nuorena tyttönä Helsinkiin
opiskelemaan. Alkuvuodesta kun tulppaaneita alkoi ilmestyä kukkakauppoihin, vein rakkaalle
mummilleni kimpun pieniä keltaisia tulppaaneja. Siitä tiesimme, että valon aika
koittaa ja kevät hiipii hiljalleen kohti.
Nyt jo edesmennyt mummini oli myös kaunosielu ja tarkkailija. Hänen kanssaan saatoin jakaa luontohavaintoja tietäen, että hänessäkin jokin liikahtaa näiden kokemusten äärellä.
Nyt on alkukesä ja suuri osa tulppaaneista on jo kukkinut.
Onneksi ehdin kuvaamaan näitä kaunottaria eilen aurinkokylvyssä. Mummini oli syntynyt toukokuussa, tulppaanien
puhkeamisen aikaan. Hänelle lähetän tänään lämpöisiä ja kiitollisia aatoksia,
sillä on rikkautta jakaa kauneuden kokemuksia sellaisen kanssa, joka tuntee saman
ilonkipinän sydämessään. :-D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Laita kommenttia, kiitos! :-D